Dear Diary ja muuta

No mutta hei! Heräsin tänään kello 14 ihanaan auringonpaisteeseen ja kalenterin mukaan nyt on lokakuun 1. Kahvi maistuu hyvälle.

En oo tehny muuta ku lempiny. Rakastan mun papua. Eiku käytiin me elokuussa Damissa, which was kinda cool, mut ei niin dekadenttia ku 14-vuotiaana kuvitteli.

Ja kai sitä on jotain henkistä työtä koittanut itsensä kanssa tehdä koko ajan. Sellainen niinku herääminen (vihdoinkin?) että ei mitään unelmiaan tavoita ellei oikeasti YRITÄ. Todella tällainen "vesi on märkää"-awakening, mutta on se silti tuntunu mulle ihan paskapuheelta aikasemmin ja oon kai ajatellu että oon niin upea persoona ja kaikinpuolin muutenkin stara että ei mitään oikeesti tartte yrittää, vaan kosmiset seireenit tuovat luokseni kultaa ja suitsukkeita. Nojoo. Oli miten oli, olo on parempi ku ikinä. Ja aion yrittää.

Mm. musahommat. Oon kai aina ajatellu että oon sellainen musanörtti että jos Njassa ja se high fidelityn jätkä menis naimaan koppiin ja sitten vielä sekaan pistettäis ripaus taikatomua ja rakkautta ni sieltä sitte 9 kk:n päästä syntyis jommankumman munasta meikä. Minun musiikkimakuni on absoluuttisen tyylitajuinen ja oikea ja te kaikki muut olette aivokuolleita laamoja joiden musiikkikirjasto perustuu täysin vuoden trendeihin.

Ja siis tietenkin oon olettanut että jos haluaisin vaikkapa johonkin mediaan jumaloitavaksi niin minun ei ikinä tarvitsisi hakea niihin vaan minä vaan taianomaisesti tipahtaisin niihin. No, enhän minä edes enää tällä ikää halua moisiin, vaikkapa toimittajaksi. Olen ymmärtänyt vihdoinkin että olemassa on OIKEASTIKIN ihmisiä jotka suhtautuvat asioihin intohimoisemmin kuin minä ja että heillä oikeasti tämän myötä luonnollisestikin on enemmän dataa ja anekdootteja päässään.

No lyhyestä virsi kaunis. Olen ollut vähän lapsekas ja katkeruuden rajoilla joskus mutta nyt on THE ERA OF YRITTÄMINEN. En halua olla stereotyyppi.

Tähän kuuluu esimerkiksi omat musiikkihommat. Haluan kehittyä paremmaksi ja saada itseni kuultavaksi ja tällä kertaa aion käyttää aikaa hyvien äänien ja sävellysten hiomiseen. Ei enää mitään juostenkustua. Eihän? Ei! Tuun vielä tekemään tosi hyvää musiikkia, lupaan! Ja te tuutte myös tykkäämään.

Vuoden 2011 omat parhaat soundit on kerättynä soundcloudiin yhdeksi setiksi. 2012 vastaava setti tulee olemaan parempi ja 2013 viiieläkin parempi ja sitte 2014 oonki jo varmaan daft punkin kanssa juomassa kahvia mun mansionin takapihalla eiku kröhHM.

Slap. Muista se nöyryys ja yrittäminen.

2011 by Ristomatic

Tähän väliin haluan todeta että Ben Howardin Keep your head up on ihan saatanan kaunis kappale ja se tätä mun kirjoittelun tunnelmaa tässä taitaa vähän korostella.

Ben Howard - Keep your head up



Mutta niin, vielä siitä omasta rokkipoliisiudesta ja kaikesta muusta lapsellisesta. Oon kehittänyt mielestäni ihan kivan oman tavan pitää päiväkirjaa. Siinä ei ole sanoja lain ja kaikki muistoni olen kautta elämäni kiinnittänyt tunnelmiin ja musiikkiteoksiin. Siispä Spotify tuli avukseni ja helmikuussa rupesin tekemään Dear Diary...-nimellä kulkevia soittolistoja. Ideana on siis jokaisen kuun kuunnelluimmat, eniten tunteita ja eniten ajatuksia herättäneet biisit kerätä kasaksi. Ja toki listoihin voi sisältyä paskaakin, koska tokihan paskaan musiikkiinkin voi liittyä muistoja. Ja voi herättää aggressioita ja kakomisreaktioita. Tai sitten joskus vaan paskakin on oikeasti hyvää. No, hyviä listoja nuo on vaikka itte sanonkin. Ei teille tietenkään muistoni välity. Hyvää musiikkia kuitenkin. Hyvää.

Dear Diary...2/2011
Dear Diary...3/2011
Dear Diary...4/2011
Dear Diary...5/2011
Dear Diary...6/2011
Dear Diary...7/2011
Dear Diary...8/2011

Ja sitten vielä viimeisin eli täysin tuore syyskuun päiväkirjamerkintä.

Dear Diary...9/2011

No niin, nähdäänpä taas!